tiistai 30. elokuuta 2016

Vähennetään hävikkiä!

Tällä viikolla vietetään järjestyksessään neljättä valtakunnallista Hävikkiviikkoa. On hyvä, että erilaisia tempauksia asian tiimoilta järjestetään ja vietetään teemaviikkoja, sillä mielestäni asiasta ei voi puhua liikaa. Niin ruokahävikin, kuin muunkin hävikin ja siihen luontevasti liittyvän kierrätyksen osalta jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon. Tässä kohden usein kuulen jo soraääniä; mitäpä sitä meidän suomalaisten kannattaa, kun Kiinassa sitä ja USA:ssa tätä ja eihän tuo naapurikaan kierrätä! Ja ruokahävikkihän vaan on rikka rokassa! Varsinkin ruokahävikin näen kyllä hyvinkin henkilökohtaisesti vaikuttavana: kun ei tule hävikkiä, tai se on vähäistä, ruokaan käytetty rahamäärä pienenee! Kääntäen ja kärjistäen voisi sanoa, että ruokahan on liian halpaa, kun sitä on varaa heittää menemään!
Kotipaikkakunnallani Kuopiossa järjestetään ruokahävikin vähentämiseen kannustava Saa Syödä-tempaus 10.9 Matkus Shopping Centerissä. Savonia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat valmistavat ilmaisen maistiaistarjoilun tuhannelle asiakkaalle ylijäämäaineista. Hävikkiviikolla oppilaita kannustetaan myös häivikin vähentämiseen kahdella kilpailulla. Hienoa myös on, että kolmella koululla jatketaan ylijäämäruoan  ruoan myyntiä oppilasruokailun jälkeen. Lisää tämänsuuntaista toimintaa!
Viimevuoden pohdintojani hävikkiviikosta löytyy täältä. Blogistani löytyy myös runsaasti herkullisia reseptejä hävikistä herkuksi-tunnisteen ja hävikkiviikko-tunnisteen alta tuosta oikealta sivupalkista. Esimerkiksi perunamunakas ja pannari ovat nopeita ja helppoja hävikin vähentämisruokia, samoin erilaiset makeat ja suolaiset piirakat.
Pidetään jääkaappi siistinä, sillä sekaiseen, täyteen jääkaappiin helposti unohtuu ja pilaantuu ruokaa! Alan siivota jääkaappiani just nyt, aloita sinäkin!


Perunamunakas.


Pannari maistuu aina! Kuvan pannariin päätyi homejuuston jämät. Suolainen iltaherkku valmistuu helposti.


maanantai 22. elokuuta 2016

Marjasmoothie

Mustikat, vadelmat ja pari omenaa jalostuivat raikkaaksi smoothieksi tänä aamuna. Nopean ja raikkaan aamiaisherkun viimeistelee pirteäksi muutama mintun lehti.

Takana on ihan huikea viikonloppu ruokakuvauskurssilla! Viikonlopun tunnelmiin tulen palaamaan vielä useampaankin kertaan, mutta voin sanoa, että inspiroiduin kurssilla niin, etten malttaisi ryhtyä töihin vaan karkaisin mieluiten ulos kuvaamaan! Kaikki tuolla pihalla suorastaan huutavat tulla kuvatuksi! Jotain maukasta-blogin Mari Moilanen ja valokuvaaja Tim Clinch ovat Keep it simple-workshopin takana. Iso kiitos ja kumarrus! Ja olihan siellä kaikki ihanat kurssilaiset ja kokit, hyvää ruokaa ja viiniä, mutta viikonlopusta vähän myöhemmin lisää. 

Pakastimen tyhjennys kannattaa aloittaa nyt! On nimittäin kokemusta siitä, että kun säästelee pakastettuja aarteitaan vuoden vaihteen yli, niin yks kaks on jo toukokuu ja uusi satokausi painaa päälle, lähes täydellä pakastimella! Ja nythän ne pakkasesta poimitut marjat ovat ihan parhaimmillaan. Tämä smoothie ei minusta kaivannut makeutusta, mutta mikä estää lisäämästä lusikallisen hunajaa. Kookosvettä ostin Aasialaisesta ruokakaupasta. Maku on miedosti kookoksinen ja hiukan suolainen. Sen voi myös korvata vaikkapa rasvattomalla maidolla. Yksi workshopin yhteistyökumppaneista oli DeliVerde, jonka ihanan intensiivinen minttupuska matkusti kotiin. Minttu antaa smoothielle ihanan raikkaan maun!

Marjasmoothie

2-3:lle

2 dl jäisiä mustikoita
1 dl jäisiä vadelmia
4 kotimaista pientä omenaa
muutama tuore mintun lehti 
1-2 tuoretta basilikan lehteä
2 dl kookosvettä

Kuori omenat ja poista siemenkodat, lohko paloiksi. Laita kaikki aineet blenderiin tai surauta soseeksi sauvasekoittimella. Nauti!



torstai 18. elokuuta 2016

Chutney karviaisista

Vielä karviaisia! Ajattelin tehdä vielä loppukesän raparperista chutneyta, jota tein alkukesästä. Ohje saavutti suuren suosion! Mutta kuinka ollakaan, tuolloin unohdin kuvata sen! No, mennessäni keräämään raparperinvarsia, sain huomata, ettei raparperista ollut paljoa jäljellä; se oli jäänyt puun alle! Pihaltamme nimittäin kaadettiin muutama puu. Muita tuhoja ei onneksi sitten sattunut. Karviaissato on ollut hyvä ja päätin tehdä lopuista vihreistä (vai ovatko ne sittenkin keltaisia?) karviaisista chutneyta. Onneksi niin, sillä chutney onnistui oikein hyvin ja on mukava lisä monen suolaisen ruoan kaverina.

Chutney karviaisista

2 l karviaisia
tilkka vettä
3 tähtianista
2 kanelitankoa
5 punaista chiliä , Rawit (tai tulisuuden ja maun mukaan)
valkopippuria
1 tl suolaa
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 dl väkiviinaetikkaa
5-6 dl hillosokeria

Laita karviaiset vesitilkan kanssa kattilaan ja keitä miedolla tulella, kunnes karviaiset pehmenevät. Lisää samalla mausteet, halkaise chilit, mutta laita kokonaisena. Lisää etikka, kiehauta ja lisää hillosokeri. Keitä 10 minuuttia. Anna hetki jäähtyä ja kaada chutney puhtaisiin hillopurkkeihin.



torstai 11. elokuuta 2016

Parasta juuri nyt: karviaiset!

Nyt kun mansikat on pakastettu, mustikat ja vadelmat poimittu, kypsyy sato pihalla. Karviaiset, musta- ja punaherukat ja mitä niitä nyt on. Ihan parhaalta kaikki maistuu suoraan pensaasta syöden, karviaiset varsinkin. Mutta keksin äsken uuden tavan hyödyntää karviaismarjoja. Vanhoja kokeiltuja konsteja blogista löytyy parin vuoden takaa. Silloin mehustettiin, tehtiin älyttömän hyvää  vispipuuroa karviaisista ja punaherukoista ja todella hienostuneen makuista karviaislikööriä.

Meidän pihalla parhaiten menestyvät karviaispensaat. Jostain syystä mustaherukka kituu, eikä tänä vuonna punaherukkakaan ole parhaimmillaan. Mutta karviaispuskat puskevat hyvää satoa jälleen. Tosiaankin, pensaasta syöden ne ovat parhaimmillaan ja tänä vuonna erityisen makeita. Kuori, eikä se pieni tupsu kannassa, haittaa yhtään tuoreena, mutta pakkasessa marja kirpakoituu ja kuori muuttuu puisevammaksi. Siitä huolimatta pakastan niitä kokonaisena, saapi sitten talvella keittää niitä hilloon tai vispipuuroon tai lisätä smoothieen tai nauttia ihan vaan sellaisenaan. Karviainen sopii muuten hyvin chutneyn raaka-aineeksi!
Satokausikalenterin Facebook-sivulta luin, että karviainen on 1800-luvulla ollut erittäin suosittu marja, mutta 1900-luvun alussa härmä tappoi suuren osan pensaista. Takaisin suosion päivät eivät ole tulleet, jostain syystä, vaikka karviaispensas puskee marjaa vaatimattomallakin hoidolla ja kestää hyvin kuivuutta.

Laitoin minä nytkin satsin sitä karviaislikööriä tulemaan, tosin viimeksikin sokerimäärä jäi maltilliseksi, jolla ei ehkä ihan likööriksi ylletä.

Mutta ne uudet konstit (minulle uudet):

Jääkaapissa oli hedelmiä, jotka piti hoitaa pois päiväjärjestyksestä ja samalla keksin pusertaa punaisia karviaisia mehupuristimen läpi. Pelkästään karviaisista tuli paksua, siemenetöntä ja kuoretonta sosetta, jota voi hyödyntää lähes mihin vaan! Sitä voi pakastaa pienemmissä erissä ja sulattaa vaikkapa smoothieen tai vispipuuroa varten. Omenien kanssa siitä tuli oikein hyvää mehua!
Mehupuristimestani, Optimum 700 advanced-mallista on enemmän juttua täällä. Käy lukaisemassa, sieltä löytyy myös alennuskoodi 700 ja edullisempaan 600-malliin! Mehupuristin on kyllä näppärä laite, niin hedelmien, juuresten, salaattien kuin marjojenkin mehustamisessa. Ja tofukin onnistuu, pähkinävoista ja mantelimaidosta puhumattakaan.



Karviaisomenamehu on oikein hyvää!


Mehupuristimella karviaisista saa helposti tasaista sosetta.